Kun näimme Elon Muskin kävelevän Twitterin pääkonttoriin tiskialtaan kanssa hieman yli kaksi vuotta sitten, odotimmeko, että asiat eskaloituisivat näin nopeasti? On alkanut valjeta, millainen eksistentiaalinen uhka demokratialle on Euroopassa, kun teknologiamiljardöörit riehuvat. Kun presidentti Trump vannoi virkavalansa 20. tammikuuta, teknologiaveli J.D. Vance oli hänen rinnallaan, ja suuret teknologiaoligarkit sponsoroivat juhlallisuuksia. Valikoivalla vieraslistalla oli Trumpin äärioikeistolaisia ystäviä, kuten Giorgia Meloni. Parhaillaan solmitaan transatlanttista liittoumaa, jonka tavoitteena on heikentää EU:ta nationalismin hyväksi ja antaa teknologiayritysten omistajille vapaat kädet jatkaa taloutemme ja elämiemme hallinnan vahvistamista valvontakapitalisminsa avulla.
Suhteutetaan tämä siihen, mitä pelkästään viime kuussa tapahtui: Romanian vaalit kaatuivat ulkomaisen sekaantumisen ja TikTokin kautta levitetyn disinformaation vuoksi, Musk tukee avoimesti AfD:tä Saksan vaaleissa ja käyttää X-alustaansa heidän tukemiseensa, ja Mark Zuckerberg ilmoitti lopettavansa faktantarkistuksen Yhdysvalloissa. Metan toimitusjohtaja kehotti tulevaa Trumpin hallintoa vastustamaan eurooppalaisia sääntöjä, joilla pyritään estämään disinformaation muuttuminen järjestelmäriskiksi, ja syytti EU:ta sensuurin edistämisestä. Tulevien neljän vuoden ajan Big Tech istuu pöydässä Yhdysvaltain uudessa hallinnossa, kun Musk on nimitetty johtamaan uutta hallituksen tehokkuusministeriötä. EU:n johtajien on valmistauduttava vastakkainasetteluun Trumpin kanssa teknologian sääntelystä Euroopassa.
Tässä mielessä Euroopan komission hiljaisuus on ollut kuurouttavaa. Tässä pelissä Atlantin toiselta puolelta tulevien kiusaajien kanssa uuden vastuukomissaarin, teknologiasuvereenisuudesta, turvallisuudesta ja demokratiasta vastaavan varatoimitusjohtajan Henna Virkkunnenin, pitäisi osoittaa voimaa ja päättäväisyyttä. Jos he haistavat pelon, tilanne kärjistyy nopeasti, ja EU:n uskottavuus johtavana voimana suurten teknologioiden sääntelyssä menee hukkaan. Demokraattisiin vaaliprosesseihimme kohdistuvien suorien hyökkäysten lisäksi, kuten olemme nähneet Romaniassa ja nyt Saksassa, tällä on laajempi vaikutus Euroopan oikeusvaltioperiaatteeseen. Olemme kaikki samanarvoisia lain edessä, olipa kyse sitten verkko- tai offline-toiminnasta, vaikka omistaisitkin digitaaliset sosiaalisen median alustat.
Me kaikki tiedämme, että sosiaalisen median alustoilla on ratkaiseva rooli demokratioissamme ja vaalien rehellisyydessä, sillä ne vaikuttavat siihen, miten tietoa jaetaan ja miten se koetaan. Jo vuonna 2018 83 prosenttia eurooppalaiseen tutkimukseen vastanneista myönsi, että sosiaalisessa mediassa laajemmin leviävät valeuutiset ovat vaaraksi demokratialle. Ja siksi, Vietimme viime vaalikauden luoden digitaalista sääntökirjaa muun muassa digitaalisia palveluja ja markkinoita koskevilla laeilla ja tekoälylailla. Kaikella tällä EU:n teknologialainsäädännöllä pyritään torjumaan disinformaatiota ja laitonta sisältöä, puuttumaan verkkokiusaamiseen tai varmistamaan alaikäisten turvallisuus sekä suojelemaan eurooppalaisia arvoja ja demokratiaamme digitaalisen maailman portinvartijoiden valossa, jotka kaikki ovat Euroopan ulkopuolisia yrityksiä. Tekisimme itsestämme naurunalaisen, jos emme edes suvereenisti panisi täytäntöön yhteisiä eurooppalaisia sääntöjämme, kun ensimmäiset vaikeudet ilmaantuvat.
Digitaalipalvelulaki pakottaa X:n ja Metan tunnistamaan demokratiaan ja sananvapauteen kohdistuvat riskit ja ryhtymään tarvittaviin toimiin. Euroopan komissio on tutkinut X:ää jo jonkin aikaa, mutta demokratiaamme kohdistuva uhka ja asian kiireellisyys velvoittavat komissiota antamaan voimakkaita vastatoimia oikeuksiemme ja arvojemme suojelemiseksi todella. Meidän on nopeutettava näitä menettelyjä erityisesti 23. helmikuuta pidettävien Saksan vaalien vuoksi, jos haluamme varmistaa vaaliprosessin eheyden. Digitaalisia palveluja koskevassa laissa säädetään vahvoista seuraamuksista, eikä komissio saa pelätä niiden soveltamista. Se, että pidättäydymme määräämästä 6 prosentin sakkoa maailmanlaajuisesta liikevaihdosta, osoittaisi vain, että komissio on ulkomaisen hallituksen käskyläinen, joka puolustaa omia yrityksiään sääntöjämme ja demokratiaamme vastaan. Jos näin on, tulevan komission demokratiakilpi näyttäisi naurettavalta, jos se ei edes sovella omia eurooppalaisia sääntöjämme.
Komissio ei voi soveltaa EU:n laajuista kieltoa Euroopassa, kuten Brasilia teki pakottaakseen X:n noudattamaan sen lakeja. Se voi kuitenkin pyytää jäsenvaltioita soveltamaan tätä vaihtoehtoa, jos se on perusteltua. Saksan viranomaiset voisivat pitää Muskin puuttumista meneillään oleviin vaaleihin perusteena X:n kieltämiselle.
Kaikki tämä ei kuitenkaan välttämättä riitä torjumaan teknologiaoligarkkien käyttäytymistä omilla sosiaalisen median alustoillaan. Vapaa ja demokraattinen Eurooppa ei voi luottaa siihen, että ulkomaiset yritykset tarjoavat keskeisiä alustoja. Esitämme tämän vetoomuksen, koska olemme edistysmielisinä toimijoina ajaneet perusoikeuksiemme mahdollisimman vahvaa suojelua DSA:n ja tekoälylain nojalla, ja tämä taistelu jatkuu.
Jos alustojen estämisestä tulee vakava poliittinen vaihtoehto, meidän on tarjottava eurooppalaisille vaihtoehtoja, jotta he voivat edelleen nauttia sananvapaudesta turvallisessa, osallistavassa ja kunnioittavan verkkoympäristössä. Tämä edellyttää investointeja sellaisen eurooppalaisen ekosysteemin, digitaalisen infrastruktuurin Eurostackin, kehittämiseen, joka tarjoaa EU:ssa luodun ja demokratian kannalta turvallisen vaihtoehtoisen sosiaalisen verkostoitumisen alustan. Meillä on teknistä osaamista ja kapasiteettia, joten demokratiaystävällisen alustan rakentaminen edellyttää vain poliittista rohkeutta ja riittäviä investointeja.
Tosiasioiden tarkistamisen lisäksi meidän on investoitava faktojen kertomiseen, kuten teimme aiemmin television ja radion laatuuutisten avulla. On korkea aika soveltaa tätä verkkomaailmaan ja luoda turvallinen digitaalinen julkinen tila, jossa laatujournalismi voi löytää paikkansa. Komissio rahoittaa jo joitakin tämänsuuntaisia hankkeita, ja se voi laajentaa toimintaa, mutta se edellyttää suoria tuloksia tulevana vuonna.
Pian tiedämme, aikooko Trumpin hallinto sisällyttää digitaalisen säännöstön aggressiiviseen lähestymistapaansa kauppaa ja tulleja kohtaan. Varapresidentti Vancen uhkailu Naton tuen vähentämisestä, kun Eurooppa ryhtyy toimiin Elon Muskin ja X:n piittaamattomuudesta sääntöjämme kohtaan, on esimakua siitä, mitä voi tulla. EU ei kuitenkaan voi taipua, eikä sen pitäisi antaa kiristää ja uhkailla itseään. Siihen on liian suuri riski demokratiallemme ja seuraukset siitä, että sääntöjä ei sovelleta vaikutusvaltaisiin henkilöihin ja heidän yrityksiinsä. Uuden Euroopan komission ja erityisesti komissaari Virkkusen on puolustettava kaikkien eurooppalaisten puolesta teknologiaoligarkkeja ja heidän ystäviään Valkoisessa talossa. Joko taistelemme tai luovumme. Me sosialistit ja demokraatit teimme valintamme.
Iraxte García Pérez ja Alex Agius Saliba ovat Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.
