Seuraavassa luodaan katsaus Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän (S&D-ryhmä) laajaan historiaan. Tällä ryhmällä on ollut ratkaiseva rooli Euroopan parlamentin politiikan muotoilussa sen perustamisesta vuonna 1953 lähtien. S&D-ryhmä on jättänyt lähtemättömän jäljen Euroopan unionin poliittiseen maisemaan, ja ryhmän organisaatioon ja suuntaan on vaikuttanut merkittäviä virstanpylväitä. S&D-ryhmä aloitti sosialistiryhmänä Euroopan hiili- ja teräsyhteisön yhteisessä edustajakokouksessa vuonna 1953 ja on nyt yksi Euroopan parlamentin vaikutusvaltaisimmista poliittisista ryhmistä.
Kuva: Ulkoministerit allekirjoittamassa Pariisin sopimusta vuonna 1951.
Robert Schuman ehdotti 1950-luvun alussa Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) suunnitelmaa, joka lopulta kasvoi ja kehittyi Euroopan unioniksi. EHTY:n yhteisen edustajakokouksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi tuli belgialainen sosialisti Paul-Henri Spaak.
Samaan aikaan eurooppalaiset sosialistit solmivat uudelleen yhteyksiä ja heidät tunnettiin nimellä Sosialistinen internationaali. Järjestö perusti Euroopan yhtenäisyyttä käsittelevän valmisteluryhmän, ja heinäkuun 1951 ja elokuun 1952 välisenä aikana pidettyjen kokousten jälkeen erityiskomissio sopi kymmenen kohdan politiikasta Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamiseksi, mikä oli ensimmäinen Euroopan yhdentymistä koskeva ylikansallinen sosialistipuolueen politiikka.
Tämän seurauksena kuuden jäsenvaltion kansalliset puolueet perustivat syyskuussa 1952 Euroopan hiili- ja teräsyhteisön yhteisen edustajakokouksen sosialistiryhmän. Vuoden kuluessa sosialistiryhmä perusti Luxemburgiin toimiston ja pysyvän sihteeristön, ja ryhmän puheenjohtajaksi valittiin Guy Mollet (SFIO Ranska). Tämä seurasi sosialistisen internationaalin ja Euroopan neuvoston neuvoa-antavan yleiskokouksen puitteissa tehdyn yhteistyön ennakkotapausta.
Kuva: Paul-Henri Spaak ja Guy Mollet, 1953.
1950-luvun puolivälissä oli aloitettu neuvottelut kahdesta uudesta sopimuksesta - Euroopan talousyhteisöstä (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisöstä (Euratom). Schumanin lisäksi useat muut merkittävät poliitikot osallistuivat ETY- ja Euratom-sopimusten laatimiseen. Esimerkiksi Paul-Henri Spaakilla oli keskeinen rooli neuvotteluissa ja hän oli yksi Rooman sopimuksen arkkitehdeistä.
Vuonna 1957 allekirjoitettiin Rooman sopimus, jolla perustettiin virallisesti ETY ja luotiin perusta tulevalle Euroopan unionille. Sosialistiryhmällä oli keskeinen rooli, kun se ajoi sopimuksen vahvempaa sosiaalista ulottuvuutta, mikä johti lopulta sosiaalipolitiikkaa ja työntekijöiden oikeuksia koskevien määräysten sisällyttämiseen sopimukseen. Yksi näistä määräyksistä oli Euroopan sosiaalirahasto, josta myönnettiin rahoitustukea sosiaali- ja työllisyysohjelmille kaikkialla Euroopan unionissa. Sosialistit kannattivat myös kaupan esteiden poistamista, mutta vain siten, että eurooppalaisten työntekijöiden suojelu taataan. Tämä oli merkittävä askel kohti sosiaalisiin oikeuksiin keskittyvien Euroopan yhtenäismarkkinoiden luomista.
Vuonna 1965 allekirjoitettiin sulautumissopimus, jolla Euroopan hiili- ja teräsyhteisön, ETY:n ja Euratomin toimielimet yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi, joka tunnettiin nimellä Euroopan yhteisöt. Sosialistiryhmä tuki tätä sopimusta, joka auttoi luomaan yhtenäisemmän ja yhdentyneemmän Euroopan.
Sosialidemokraattisella ryhmällä oli 16 ensimmäisen vuoden aikana kuusi puheenjohtajaa: Guy Mollet, Hendrik Fayat, Pierre Lapie, Willi Birkelbach, Käte Strobel ja Francis Vals.
Kuva: Yhdistymissopimus, 1965
Koko 1970-luvun ajan sosialistiryhmä edisti aktiivisesti ajatusta talous- ja rahaliitosta, ja vuonna 1972 ryhmä esitti oman suunnitelmansa Euroopan rahaliitosta.
Vuonna 1973 Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti ja Tanska liittyivät Euroopan yhteisöihin, mikä johti sosialistiryhmän laajentumiseen. Vuosikymmenen lopulla järjestettiin ensimmäiset suorat Euroopan parlamentin vaalit, ja sosialistiryhmä nousi parlamentin toiseksi suurimmaksi ryhmäksi.
Vuonna 1974 ryhmän nimi muutettiin Euroopan parlamentin sosialidemokraattiseksi ryhmäksi Euroopan parlamentin perustamisen jälkeen. Tänä aikana sosialistiryhmä työskenteli rauhan ja demokratian edistämiseksi kaikkialla maailmassa. Ryhmä vastusti voimakkaasti Vietnamin sotaa ja tuki pyrkimyksiä konfliktin lopettamiseksi. Ryhmä tuki myös Espanjan ja Portugalin demokratialiikkeitä, jotka johtivat niiden autoritaaristen hallintojen kaatamiseen.
Sosialistien keskeisiä painopisteitä 70-luvulla olivat: Euroopan yhteisön sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen; oikeus työhön täystyöllisyyden turvaamisen kautta; yhteisön teollisuuspolitiikka; inhimillisempi ympäristö yhteisten terveys- ja turvallisuusnormien avulla; sosiaaliturva sosiaalietuuksien standardoinnin kautta; tulonjako ja varojen käyttö yhteisön tulopolitiikan avulla.
Kuva: Felipe Gonzáles, Willy Brandt ja Olof Palme, 1976.
1980-luvun alkua leimasivat talouskriisit ja uusien oikeistopuolueiden nousu, joiden politiikka keskittyi kansallisiin asioihin kaikkialla Euroopassa. Vastauksena tähän sosialistiset puolueet yhdistyivät kansallisella tasolla tätä uutta oikeistopuolueiden aaltoa vastaan. Vuonna 1981 sosialistiryhmän koko kasvoi, kun yhä useammat vasemmistopuolueet liittyivät Euroopan parlamenttiin ja kannattivat Euroopan yhdentymistä.
Vuonna 1984 sosialistiryhmä tuki sosialisti Jacques Delorsia Euroopan komission puheenjohtajaksi, mikä merkitsi näiden kahden ryhmän läheisen suhteen alkua. Delorsin puheenjohtajakaudelle oli ominaista merkittävä panos Euroopan yhteisöille, ja yksi niistä oli Euroopan yhtenäismarkkinoiden luomisen puolustaminen. Hän oli avainasemassa neuvoteltaessa vuoden 1986 Euroopan yhtenäisasiakirjaa, jolla pyrittiin poistamaan kaupan, pääoman ja työvoiman esteet EU:ssa. Yhtenäismarkkinoiden luominen auttoi lisäämään talouskasvua ja luomaan uusia työpaikkoja monissa Euroopan maissa, mikä puolestaan vaikutti myönteisesti sosiaalipolitiikkaan.
Vuonna 1989 ryhmä tuki Jacques Delorsin ehdokkuutta toiselle kaudelle Euroopan komission puheenjohtajaksi, ja hänet valittiin uudelleen. Lisäksi ryhmä tuki Euroopan yhteisöjen laajentumista uusiin jäsenvaltioihin Etelä-Euroopasta.
Kuva: Sosialistijäsenet kampanjoivat Euroopan sosiaalisen peruskirjan puolesta, 1989.
Tänä aikana sosialistiryhmä jatkoi sosialidemokraattisen politiikan edistämistä ja tuki Euroopan yhdentymisprosessia. Yksi sosialistien asialistalla olleista suuremmista kysymyksistä oli nationalismin, muukalaisvihan ja EY-maihin tuleviin maahanmuuttajiin kohdistuvan rasismin nousu. PSE-ryhmä vastasi näihin haasteisiin edistämällä sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja integraatiota edistäviä politiikkoja, mukaan lukien tuki syrjinnän torjuntaan ja monimuotoisuuden edistämiseen tähtääville toimenpiteille sekä pyrkimykset parantaa maahanmuuttajien ja muiden syrjäytyneiden ryhmien mahdollisuuksia saada koulutusta ja työllistyä.
Vuonna 1992 allekirjoitettiin Maastrichtin sopimus, jolla perustettiin Euroopan unioni ja luotiin puitteet taloudelliselle ja poliittiselle yhdentymiselle. Sosialidemokraattinen ryhmä osallistui aktiivisesti sopimusta edeltäneisiin neuvotteluihin ja tuki sen hyväksymistä. Saman vuoden marraskuussa syntyi Euroopan sosialistien puolue (PES), joka on Euroopan sosialistipuolueiden jäsenistä koostuva kansainvälinen sosialistijärjestö. Tämän seurauksena sosialistiryhmä nimettiin uudelleen Euroopan sosialistien puolueen ryhmäksi (PES-ryhmä) osoittamaan näiden kahden järjestön välistä suhdetta.
Ennen vuoden 1994 vaaleja PSE-ryhmä keskittyi seitsemään keskeiseen alaan uudessa Euroopan unionissa: työpaikkojen luominen, sukupuolten tasa-arvo, ympäristön ja kuluttajien suojelu, rauhan ja turvallisuuden luominen, maahanmuuton sääntely ja rasismin torjunta, järjestäytyneen rikollisuuden torjunta ja demokratian edistäminen. PSE-ryhmä sai huomattavan määrän paikkoja ja siitä tuli suurin ryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Pauline Green (Yhdistynyt kuningaskunta).
Sosialistit olivat kannattaneet ajatusta yhteisvaluutasta jo vuosikymmeniä aiemmin, ja niinpä PSE-ryhmä kannatti tällä kaudella euron käyttöönottoa Euroopan unionin yhteisvaluutaksi, joka luotiin muutamaa vuotta myöhemmin. PSE-ryhmä, joka uskoi vakaasti EU:n laajentumiseen, oli vuosia myöhemmin merkittävässä ja aktiivisessa roolissa Keski- ja Itä-Euroopan uusien jäsenvaltioiden liittymisprosessissa. Puolustamalla ja tukemalla näiden maiden liittymistä ryhmällä oli keskeinen rooli Euroopan yhdentymisen edistämisessä, vakauden vaalimisessa ja alueen vaurauden edistämisessä.
Kuva: Maastrichtin sopimuksen allekirjoittaminen vuonna 1992.
Syyskuun 11. päivän terrori-iskut vaikuttivat merkittävästi maailmanpolitiikkaan, eikä EU ollut immuuni näille muutoksille. Yksi iskujen vaikutuksista oli se, että EU:n tason poliittinen puolue PSE-ryhmä alkoi asettaa maailmanlaajuisen yhteistyön ja kulttuurivaihdon etusijalle. Samaan aikaan EU:n parlamentissa nousivat äärioikeistolaiset populistipuolueet, jotka korostivat kansallista politiikkaa ja maahanmuuttovastaisia toimia. Tämä suuntaus näkyi populististen puolueiden nousuna EU:n jäsenvaltioissa, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Tanskassa ja Alankomaissa.
Vuonna 2004 Martin Schulz nousi Euroopan parlamentin toiseksi suurimmaksi poliittiseksi ryhmäksi nousseen PSE-ryhmän johtajaksi jälleen kerran. Ryhmän parlamentaarisen työn korostamiseksi ja sen erottamiseksi PSE-ryhmästä se nimettiin uudelleen Euroopan parlamentin sosialidemokraattiseksi ryhmäksi. Myöhemmin, vuonna 2009, ryhmän nimi muutettiin uudelleen Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän (S&D-ryhmä) nimeksi, mikä kuvastaa halua ottaa paremmin huomioon kansalliset jäsenpuolueet.
Eurooppa-valmistelukunta ehdotti Euroopan unionin perusoikeuskirjaa vuonna 2000, ja sen laatimisprosessi kesti siihen asti, kunnes se sisällytettiin Lissabonin sopimukseen vuonna 2009. Sosialistit olivat koko tämän ajan peruskirjan vahvoja puolestapuhujia. Heidän ponnistelunsa olivat ratkaisevassa asemassa, kun perusoikeuskirjan sisällöstä neuvoteltiin ja varmistettiin sen sisällyttäminen perussopimuksen lopulliseen versioon. Perusoikeuskirjasta on sittemmin tullut keskeinen asiakirja perusoikeuksien suojelussa ja edistämisessä Euroopan unionissa.
Kuva: Euroopan parlamentin entinen jäsen Jo Leinen ja S&D-ryhmän entinen puheenjohtaja Martin Schulz vuonna 2001.
Vuosina 2010-2019 S&D-ryhmällä oli edelleen merkittävä rooli Euroopan politiikan muotoilussa. Vuonna 2010 ryhmä kannatti voimakkaasti finanssitransaktioveron perustamista, jolla pyrittiin hillitsemään keinottelua ja tukemaan EU:n talousarviota. Samalla kaudella S&D-ryhmä tuki Euroopan vakausmekanismin perustamista tulevien rahoituskriisien ehkäisemiseksi sekä jäsenvaltioiden turvaamiseksi ja tukemiseksi.
Vuonna 2014 ryhmä vaikutti merkittävästi siihen, että Jean-Claude Juncker valittiin Euroopan komission puheenjohtajaksi, mikä oli ensimmäinen kerta, kun komission puheenjohtaja valittiin Euroopan parlamentin vaalien tulosten perusteella. Tänä aikana S&D-ryhmällä oli myös merkittävä rooli sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja työntekijöiden oikeuksien puolustamisessa ja se ajoi vahvempaa ja yhtenäisempää Euroopan unionia.
Martin Schultzin seuraajat S&D-ryhmän puheenjohtajana vuoden 2019 vaaleihin asti olivat Hannes Swoboda, Gianni Pittella ja Udo Bullmann.
S&D-ryhmä, jota tällä hetkellä johtaa Iratxe García Pérez, säilytti asemansa Euroopan parlamentin toiseksi suurimpana poliittisena ryhmänä vuoden 2019 vaalien jälkeen. Yksi S&D-ryhmän tärkeimmistä painopisteistä vaalikaudella 2019-2024 oli ollut Euroopan vihreän sopimuksen täytäntöönpano, jonka tavoitteena on tehdä EU:sta hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. S&D-ryhmä on myös työskennellyt edistääkseen oikeudenmukaista ja tasapuolista siirtymistä vähähiiliseen talouteen; sellaiseen, jossa varmistetaan, että työntekijöitä ja yhteisöjä ei jätetä jälkeen.
Kuva: S&D-ryhmän entinen puheenjohtaja Hannes Swoboda, Ranskan entinen presidentti François Hollande ja Euroopan parlamentin puhemies Martin Schultz, 2013.
Euroopan parlamentin S&D-ryhmä on ollut erittäin aktiivinen kuluvalla vaalikaudella. Tällä kaudella ryhmä on ollut mukana useissa tärkeissä aloitteissa ja politiikoissa, kuten Green Deal, digitaalisia palveluja koskeva laki ja COVID-19-pandemian torjunta.
Vuonna 2020 ryhmä keskittyi pandemiaan vastaamiseen ajamalla koordinoitua EU:n toimintaa ja tukemalla toimenpiteitä kansalaisten ja työntekijöiden suojelemiseksi. Vuonna 2021 S&D-ryhmä vaikutti merkittävästi siihen, että Euroopan parlamentti sai aikaan päätöslauselman, jossa vaadittiin COVID-19-rokotepatenttien keskeyttämistä rokotteiden maailmanlaajuisen saatavuuden parantamiseksi. Ryhmä on ollut aktiivinen myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja kestävyyden edistämisessä, esimerkiksi puolustamalla oikeudenmukaisen siirtymävaiheen rahastoa ja ajamalla kunnianhimoisia ilmastotavoitteita.
Vuonna 2022 Ukrainan tilanne muuttui huonompaan suuntaan, kun Venäjän joukot aloittivat raa'an hyökkäyksen ja loukkasivat Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta. Kansainvälinen yhteisö tuomitsi laajalti tämän Venäjän hyökkäyksen, ja Euroopan unioni reagoi useilla toimenpiteillä Ukrainan tukemiseksi ja Putinin Venäjän painostamiseksi.
S&D-ryhmä, joka on yksi Euroopan parlamentin suurimmista poliittisista ryhmistä, on tuominnut Venäjän toimet erityisen äänekkäästi ja tukenut Ukrainaa. Ryhmä on johdonmukaisesti vaatinut pakotteita Venäjää vastaan ja EU:ta ottamaan vahvan kannan Ukrainan itsemääräämisoikeuden tukemiseksi. Tähän kuuluu sellaisten toimenpiteiden tukeminen, joilla syvennetään näiden kahden alueen välisiä poliittisia ja taloudellisia suhteita, sekä humanitaarisen avun antaminen Itä-Ukrainan konfliktista kärsiville.
Tutustu tärkeimpien painopisteidemme luetteloon täällä
Kuva: S&D:n puheenjohtaja Iratxe García Pérez parlamentissa.
S&D-ryhmän 70-vuotisjuhlaelokuva juhlistaa 70-vuotista matkaamme ja sitoutumistamme sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Elokuvassa korostetaan saavutuksiamme tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja edistyksen edistämisessä Euroopassa ja sen ulkopuolella, mukaan lukien työntekijöiden oikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa ja ympäristönsuojelua koskeva lainsäädäntö. Se on inspiroiva viesti toivosta ja edistyksestä kohti oikeudenmukaisempaa ja tasa-arvoisempaa tulevaisuutta.
Sosialistien ja demokraattien ryhmän entinen puheenjohtaja Enrique Barón Crespo kertoo Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän 70-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä ryhmän merkityksestä viime vuosina ja siitä, millainen rooli sillä pitäisi olla tulevaisuudessa.
Tutustu S&D-ryhmän rikkaaseen historiaan tämän kiehtovan diaesitysvideon avulla. Käy läpi 70 vuotta kestänyt matka, jonka aikana S&D-ryhmä on vaikuttanut Euroopan unionin kehitykseen perustamisestaan vuonna 1953 aina tähän päivään asti. Videolla esitellään historiallisia valokuvia ikonisista hetkistä, kuten Rooman sopimuksen allekirjoittamisesta ja Euroopan parlamentin perustamisesta, sekä merkittäviä henkilöitä, joilla on ollut merkittävä rooli S&D-ryhmän kehityksessä. Katso diaesitys ja tutustu S&D-ryhmän sitoutumiseen taistella sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja demokratian puolesta Euroopassa.
