Euroopan unionilla on tällä hetkellä kiireellinen asuntokriisi, joka vaikuttaa ihmisiin eri tuloluokissa. Pieni- ja keskituloisista aina keskituloisiin, monet kamppailevat kohtuuhintaisuushaasteiden, kohtuuttomien kustannusten, huonojen elinolojen ja asunnottomuuden tai häädön riskin kanssa. Työssäkäyvät köyhät, vanhukset, yksinhuoltajaperheet, nuoret sekä maahanmuuttajat ja pakolaiset kärsivät eniten.
Kriisin juuret ovat syvällä kasvavassa sosioekonomisessa epätasa-arvossa, asumisen ja maan laajamittaisessa rahastoinnissa sekä kestämättömissä asuntojärjestelmissä, joissa voitto asetetaan ihmisoikeuksien edelle.
Riittämättömät asuinolot vaikuttavat kielteisesti ihmisten fyysiseen ja henkiseen terveyteen, elämänlaatuun ja ihmisarvoon sekä heidän mahdollisuuksiinsa saada työtä ja keskeisiä palveluja.
Asuntomarkkinoiden epäonnistumiset vaarantavat sosiaalisen Euroopan, lisäävät asunnottomuutta ja köyhyyttä ja heikentävät luottamusta demokratiaan.
Meidän on kehitettävä politiikkoja, joilla varmistetaan riittävä asuntotarjonta ja löydetään samalla tasapaino taloudellisen kehityksen ja yhteisöjemme hyvinvoinnin välillä. Tavoitteemme? Kohtuuhintaiset ja kukoistavat asuinalueet kaikille.
EU:n suunnitelman, jolla varmistetaan kunnollinen ja kohtuuhintainen asuminen, on sisällettävä seuraavat seikat
- Euroopan asuntomarkkinoiden sääntely
- julkisten investointien lisääminen vihreään sosiaaliseen asuntotuotantoon
- Asuntojen hintojen hillitseminen
- Asunnottomuuden torjunta
- kunnollisten asuntojen takaaminen lapsille
Asuminen EU:n painopistealueena
Asumisesta on vihdoin tullut painopisteala Euroopan parlamentissa. Me S&D-ryhmässä olemme ylpeitä siitä, että saimme ensimmäisen asuntokomissaarin, Dan Jørgensenin. Yhdessä Jørgensenin tuen kanssa meillä on vahvempi ääni, kun ajamme kohtuuhintaista asumista koskevaa suunnitelmaamme.
Tavoittelemme massiivisia investointeja kohtuuhintaisiin, kunnollisiin ja kestäviin asuntoihin, tiukkoja ehtoja julkisten ja yksityisten investointien käytölle, valtiontukisääntöjen uudistamista, lyhytaikaista vuokrausta koskevaa asianmukaista sääntelyä, kohtuuhintaisen omistusasumisen varmistamista, sosiaalista asuntotuotantoa heikossa asemassa oleville ryhmille ja opiskelija-asuntoja, asunnottomuuden poistamista ja sähkön hintojen alentamista kotitalouksille ja yrityksille.
Euroopan asuntomarkkinoiden sääntely
Asuminen on sosiaalinen hyödyke ja ihmisoikeus, ei kaupankäynnin ja keinottelun hyödyke.
Euroalueen kiinteistörahastot ovat kuitenkin nousseet huikeaan 1 biljoonaan euroon, mikä on huomattava lisäys vuoden 2010 350 miljardiin euroon verrattuna. Miten tähän on päädytty? Vastaus löytyy yksityisille rakennuttajille ja sijoittajille myönnetyistä erityisistä etuoikeuksista.
Näihin etuoikeuksiin kuuluvat vapautukset myyntivoittoveroista, verotakuut, alennetut vuokratuloverot ja jopa perintöihin liittyvät kannustimet. Seurauksena? Institutionaaliset sijoittajat sijoittivat pelkästään vuonna 2020 asuntohankintoihin 64 miljardia euroa.
Huolestuttavaa on se, että yksityiset rakennuttajat ja sijoittajat käyttävät nyt merkittävää vaikutusvaltaa asuntojärjestelmissämme. Ne pitävät asuntoja keinotteluhyödykkeenä ja irrottavat ne olennaisesta yhteiskunnallisesta roolistaan.
Jotkin kansalliset käytännöt ovat pahentaneet tilannetta. Ne ovat myöntäneet veroetuja kiinteistökeinottelijoille, suosineet asunnonomistajia verokannustimilla, ottaneet käyttöön "kultaiset viisumit" ulkomaisten sijoittajien houkuttelemiseksi ja jopa purkaneet vuokramarkkinoiden sääntelyä.
Meidän on vallattava asuntomme takaisin keinottelijoiden ja sijoittajien vallasta. Tehdään asumisesta perusoikeus, joka on kaikkien saatavilla, eikä harvojen valittujen etuoikeus. Liity liikkeeseemme oikeudenmukaisen asumisen puolesta, jossa jokainen löytää kodin, jota voi kutsua kodikseen, taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Yhdessä voimme kääntää suunnan ja varmistaa kohtuuhintaisen ja laadukkaan asumisen kaikille.
Tämän puolesta me taistelemme:
- julkisten ja sosiaalisten asuntojen yksityistämisen rajoittaminen.
- asianmukaiset vuokrasäännöt
- asuntoihin tehtävien investointien täysi avoimuus
- kiinteistöjen lyhytaikaisen jälleenmyynnin rajoittaminen
- asuntomarkkinoiden "turismin" tai "Airbnb-vaikutuksen" hillitseminen.
Julkisten investointien lisääminen vihreään sosiaaliseen asuntotuotantoon
EU:n on varmistettava, että on riittävästi laadukkaita ja kohtuuhintaisia sosiaalisia asuntoja, joissa kiinnitetään erityistä huomiota kestävyyteen.
Vähintään 30 prosenttia kaikista uusista taloista olisi oltava kohtuuhintaisia asuntoja pienituloisille ja vähintään 30 prosenttia kohtuuhintaisia asuntoja keskituloisille.
On aika asettaa sosiaalinen asuntotuotanto etusijalle elintärkeänä investointina. Monissa maissa sosiaaliseen asuntotuotantoon käytetyt varat jäävät jälkeen muista julkisista menoista, mutta niiden kysyntä ei ole koskaan ollut suurempaa. Pienituloisemmat ihmiset joutuvat asumiskustannusten suhteen tiukoille, ja nousevat korot vain pahentavat tilannetta.
Lisäksi meidän on varmistettava, että sosiaalinen asuntotuotanto on ympäristöystävällistä. Tämä ei tarkoita ainoastaan kestävyyskriteerien asettamista etusijalle, vaan myös sen varmistamista, että virkistysmahdollisuudet, sosiaalikeskukset, puistot ja viheralueet ovat saatavilla erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla asuinalueillamme.
Tämän vuoksi myös EU:n verosääntöjen uudistuksella, josta parhaillaan neuvotellaan, on niin suuri merkitys. Tällainen uudistus on avainasemassa, jotta kunnianhimoinen julkinen investointiohjelma voidaan toteuttaa.
Samasta syystä Euroopan komission olisi tarkistettava EU:n valtiontukisääntöjä laajentamalla sosiaalisen asuntotuotannon kohderyhmää, jotta voidaan todella varmistaa kohtuuhintainen asuminen kaikille. Konkreettisesti komission olisi mukautettava asianmukaisesti yleishyödyllisiä taloudellisia palveluja koskevassa lainsäädännössä olevaa sosiaalisen asuntotuotannon kohderyhmämääritelmää. EU:n olisi pyrittävä laajempaan sosiaalisen asuntotuotannon käsitteeseen universalistisena mallina, jossa sosiaalinen asuntotuotanto on tarkoitettu kaikille kansalaisille ja jonka tavoitteena on kehittää sosiaalisesti sekoittuneita asuinalueita.
Asuntojen hintojen hillitseminen
Vuoden 2022 alussa euroalueen kotitaloudet joutuivat kohtaamaan jyrkimmän kuluttajahintojen nousun vuosikymmeniin, minkä lisäksi korkoja nostettiin ensimmäisen kerran yli vuosikymmeneen. Nämä korkeat asuntolainakorot ovat johtaneet asuntojen hintojen huomattavaan nousuun EU:ssa, ja vuoden 2022 ensimmäisellä vuosineljänneksellä asuntojen hinnat nousivat lähes 10 prosenttiin - tasolle, jota ei ole nähty sitten 1990-luvun alun.
Kohoavat asuntolainakorot hinnoittelevat perheitä pois asuntomarkkinoilta, ja kun uusien lainojen korot nousevat, nykyisten asunnonomistajien taakka kasvaa entisestään, erityisesti siellä, missä on vaihtuvakorkoisia asuntolainoja.
Asumiskustannukset nousevat jyrkästi vuosi toisensa jälkeen, ja ne ovat paljon suuremmat kuin käytettävissä olevat tulot. Monille eurooppalaisille asuminen on suurin menoerä. Mistä nämä hintojen huimat nousut johtuvat? Kiinteistökeinottelu on merkittävä syyllinen, sillä se nostaa asumiskustannukset kestämättömälle tasolle.
Taakka lankeaa kovimmin tuloportaan alapäässä oleville. Vuodesta 2010 vuoteen 2024 vuokrien hinnat nousivat 25 prosenttia, kun taas asuntojen hinnat nousivat huikeat 52 prosenttia. Asuntojen hinnat ovat kolminkertaistuneet Virossa ja Unkarissa ja yli kaksinkertaistuneet Liettuassa, Latviassa, Tšekissä, Itävallassa, Portugalissa, Luxemburgissa ja Bulgariassa.
Tehottomat asuntomarkkinat lisäävät tulo- ja varallisuuseroja EU:ssa. Julkinen puuttuminen asuntolainamarkkinoihin ei ole vain hyvä ajatus, vaan se on kiireellinen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden välttämättömyys. Se on avain varallisuuden oikeudenmukaiseen jakautumiseen.
On aika ryhtyä toimiin:
- EU:n on otettava käyttöön väliaikainen korkokatto asuntolainakorkojen nopean nousun hillitsemiseksi.
- Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi pankkien ja hallitusten on suojeltava heikoimmassa asemassa olevia.
- Kansalliset kohtuuhintaista asumista koskevat kansalliset suunnitelmat on sisällytettävä kansallisiin uudistusohjelmiin*.
* Kansalliset uudistusohjelmat ovat olennainen osa EU:n talouden ohjausjärjestelmää. Ne tarjoavat jäsennellyn lähestymistavan jäsenvaltioiden talous- ja finanssipolitiikan muotoiluun, ja niiden yleistavoitteet ovat vakaus, kasvu ja työpaikkojen luominen. Nämä suunnitelmat ovat koordinoidun toiminnan perusta.
Asunnottomuuden torjunta
Vuonna 2025 yli 1 000 000 eurooppalaista on koditon.
Asunnottomuus heikentää syvästi ihmisarvoa. Se loukkaa myös useita ihmisoikeuksia, kuten oikeutta asumiseen, syrjimättömyyteen, terveyteen, puhtaan veden ja sanitaation saatavuuteen, henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja vapauteen julmasta, halventavasta ja epäinhimillisestä kohtelusta.
Asunnottomat ja epävirallisissa asunnoissa asuvat kohtaavat usein kriminalisointia, häirintää ja syrjivää kohtelua.
Asunnottomuuden torjumiseksi:
- Kaikkien EU-maiden on otettava käyttöön Asunto ensin -ohjelma asunnottomuuden torjumiseksi.
- Asunnottomien kriminalisointi on lopetettava.
- Aporofobia (kielteiset asenteet ja tunteet köyhyyttä ja köyhiä kohtaan) on tunnustettava viharikokseksi.
- Asunnottomuuteen perustuva syrjintä on kiellettävä kaikkialla EU:ssa.
Riittävien kotien takaaminen lapsille
Lapsiperheet ovat yhä useammin vaarassa joutua vakaviin asumiseen liittyviin haasteisiin. Monet pienituloiset perheet joutuvat asumaan ahtaissa tiloissa, ja sosiaalisten asuntojen rajallinen saatavuus johtaa tuskallisen pitkiin jonotuslistoihin.
Riittämätön lämmitys ja riittämätön puhtaan veden ja saniteettitilojen saanti ovat edelleen laajalle levinneitä ongelmia useissa jäsenvaltioissa. Nämä ongelmat vaikuttavat paitsi lastemme hyvinvointiin myös heidän terveyteensä, kasvuunsa ja koulutukseensa. On ratkaisevan tärkeää ymmärtää, että asianmukainen asuminen on lapsiemme kehitystä ja oppimista edistävän ympäristön perusta.
Keskeiset viestimme:
- Yhdenkään lapsen ei pitäisi asua kylmässä ja ahtaassa kodissa.
- Lasten oikeus riittävään asumiseen olisi varmistettava julkisin toimenpitein.
- Euroopan lapsitakuun määrärahoja on lisättävä vähintään 20 miljardilla eurolla.
Euroopan unionin asuntokriisiä käsittelevä erityiskomitea
Asuminen on sosiaalinen hyödyke ja ihmisoikeus, ei kaupankäynnin ja keinottelun hyödyke. Asumiskustannukset ovat kuitenkin kaikkialla Euroopassa ennätykselliset, ja ne koettelevat kovasti nuoria ja vanhuksia, köyhimpiä ja keskiluokkaa, kun taas rikkaat rikastuvat kaupittelemalla ihmisoikeuksia voiton tavoitteluun.
Kun uusi asuntokriisiä käsittelevä erityisvaliokunta on aloittanut toimintansa, tästä miljoonia eurooppalaisia suuresti huolestuttavasta aiheesta on vihdoin tullut Euroopan parlamentin painopistealue. S&D-ryhmä toi asumisen EU:n asialistan etusijalle ja kampanjoi aktiivisesti yli vuoden ajan kunnollisten, kohtuuhintaisten ja kestävien asuntojen puolesta. Olemme ylpeitä siitä, että saimme Euroopan parlamenttiin uuden erityisvaliokunnan ja ensimmäisen asuntoasioista vastaavan komissaarin. S&D-ryhmä on iloinen nähdessään Dan Jørgensenin tässä tehtävässä.
Vahva keskittyminen asumiseen keskeisissä EU:n toimielimissä on välttämätöntä S&D:n ehdottaman kohtuuhintaista asumista koskevan eurooppalaisen suunnitelman toteuttamiseksi.
Lisätietoja tästä erityisvaliokunnasta ja siitä, ketkä Euroopan parlamentin jäsenet ovat mukana, löydät täältä.
