Sosiaaliset oikeudet ovat oikeudenmukaisen ja osallistavan yhteiskunnan perusta, jolla varmistetaan, että jokaista yksilöä kohdellaan yhdenvertaisesti, hänelle tarjotaan yhtäläiset mahdollisuudet ja häntä suojellaan syrjinnältä. Nämä oikeudet kattavat elintärkeät alat, kuten koulutuksen, terveydenhuollon, asumisen, työllisyyden, sosiaaliturvan ja kulttuurin saatavuuden, ja ne antavat ihmisille mahdollisuuden elää mielekästä elämää. Ne takaavat laadukkaan koulutuksen, terveydenhuollon, turvallisen asumisen, oikeudenmukaisen työn, sosiaalisen tuen ja rikastuttavien kulttuurikokemusten saannin. Edistämällä sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vähentämällä eriarvoisuutta sosiaaliset oikeudet luovat kaikille sopusointuisen ja kukoistavan yhteisön.
Ihmisarvoiset tulot ja kunnollinen vähimmäispalkka kaikille eurooppalaisille
Työn on maksettava. Joka kuudes eurooppalainen ei tienaa tarpeeksi, jotta hän tulisi toimeen. Vaikka he tekevät 40-tuntista työviikkoa tai tekevät jopa enemmän työtunteja - hintojen noustessa pilviin - monet eurooppalaiset eivät pysty nauttimaan kohtuullisesta elintasosta. Kyse on juuri niistä ihmisistä, jotka pitävät yhteiskuntamme pystyssä: supermarketin kassanhoitajista ja hyllyttäjistä, kokista ja tarjoilijoista, kuorma-autonkuljettajista ja hoitohenkilökunnasta, maatilojen työntekijöistä ja päiväkotien työntekijöistä. Nämä ihmiset ovat sekä aliarvostettuja että alipalkattuja.
Riittäviä vähimmäispalkkoja koskevalla direktiivillä lopetetaan vihdoin tämä köyhyydessä elävien työntekijöiden skandaali. Samalla vahvistamme työehtosopimusneuvotteluja, sillä ne ovat paras tapa taata ihmisarvoiset työolot kaikkialla EU:ssa. Euroopan vanha harhaanjohtava resepti alentaa palkkoja ja purkaa alakohtaisia työehtosopimuksia vahingoittaa ihmisiä. On muutoksen aika, ja me olemme eturintamassa sen toteuttamisessa: palkkojen on noustava ja työntekijöiden neuvotteluvoiman on kasvettava. Vähimmäispalkkojen pitäisi toimia säädyllisyyden kynnyksenä. Niiden asettaminen riittävälle tasolle toimii vain, kun otetaan huomioon elinkustannukset. Oikeudenmukaiset vähimmäispalkat hyödyttävät lukemattomia eurooppalaisia kaventamalla sukupuolten välisiä palkkaeroja ja torjumalla eriarvoisuutta.
Varmistetaan, että miehille ja naisille maksetaan sama palkka
Nykyään naiset ansaitsevat edelleen keskimäärin 14,1 prosenttia vähemmän kuin miehet vastaavissa tehtävissä. Tämä on todellinen skandaali 2000-luvulla.
Kannatamme komission jäsenen Helena Dallin pyrkimyksiä ottaa käyttöön palkkauksen avoimuutta koskeva direktiivi, joka on olennainen ensiaskel, jotta miesten ja naisten väliset palkkaerot, jotka ovat edelleen aivan liian suuret, saadaan poistettua. Direktiiviä sovelletaan kaikkiin työnantajiin sekä yksityisellä että julkisella sektorilla ja kaikkiin työntekijöihin. Suurimmalla osalla EU-maista ei ole palkkojen avoimuutta koskevaa lainsäädäntöä. Palkkojen avoimuutta koskevien uusien ehdotettujen toimenpiteiden avulla on mahdollista havaita palkkarakenteiden sukupuoleen perustuva vinoutuneisuus tai riittämättömät palkat. Uusien toimenpiteiden avulla työntekijät voivat havaita palkkasyrjinnän ja vaatia oikeuksiaan. Tämä hyödyttää kaikkia työntekijöitä, ei vain naisia.
Pandemia on vaikuttanut suhteettomasti naisiin, erityisesti matalapalkkaisiin ja epävarmoihin työpaikkoihin. Siksi meidän on nyt kaksinkertaistettava ponnistelut sukupuolten palkkaerojen poistamiseksi ja naisten taloudellisen turvallisuuden tukemiseksi. Tämä on kuitenkin vain yksi osa ongelmaa. Seuraavaksi on otettava käyttöön oikeudenmukaiset vähimmäispalkat koko EU:ssa, tarkistettava yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevaa direktiiviä, edistettävä miesten ja naisten tasa-arvoista kohtelua työssä ja hyväksyttävä direktiivi naisten osallistumisesta hallintoelimiin.
Puolustaa foorumityöntekijöiden oikeuksia
Uber ja kumppanit myyvät mielellään ajatusta kolmannesta mahdollisuudesta perinteisten työsuhdemuotojen ja itsenäisen ammatinharjoittamisen välillä. Ketäpä ei houkuttelisi työ, jossa luvataan nopeaa rahaa, joustavia työaikoja ja mahdollisuus olla oma pomo? Riskejä ei kuitenkaan voida sysätä suoraan työntekijöiden ja yhteiskunnan harteille, kun alustayhtiöt rikastuvat eivätkä ota minkäänlaista vastuuta.
Jos Uber-kuljettajilla ei nykyään ole asiakkaita, he joutuvat maksamaan laskun polttoaineestaan tai leasing-sopimuksestaan. Jos Deliveroo-kuljettajat joutuvat töissä pyöräonnettomuuteen, he jäävät ilman sairauspäivärahaa. Jos Helplingin siivoojia ahdistellaan, kenen puoleen he kääntyvät? Ja kuka maksaa heidän eläkkeensä, kun sen aika koittaa? Samaan aikaan perinteiset yritykset, jotka tarjoavat työntekijöilleen täyden sosiaaliturvan ja kunnollisen palkan, joutuvat kohtaamaan epäreilua kilpailua alustayritysten taholta, jotka alittavat sosiaaliset oikeudet.
Jotta voimme varmistaa, että teknologinen edistys muuttuu sosiaaliseksi edistykseksi kaikille, meidän on säädettävä lakeja, joilla taataan, että alustojen työntekijöillä on samat oikeudet kuin muillakin työntekijöillä ja että alustayhtiöihin sovelletaan samoja sääntöjä kuin mihin tahansa muuhun yritykseen. Avain tähän on todistustaakan kääntäminen. Yritykset olisi velvoitettava todistamaan, että ne ovat todella tekemisissä itsenäisten, itsenäisten yrittäjien kanssa. Jos ne eivät pysty todistamaan sitä, meidän olisi oletettava, että alustayhtiöön on olemassa työsuhde, johon liittyy kaikki työnantajan vastuu ja työntekijöiden oikeudet. On aika taata työntekijöiden oikeudet digitaaliaikana.
Se on niin kätevää: yhdellä napautuksella älypuhelimella voimme tilata ruokaa kotiin tai kyydin minne tahansa. Sovellukset peittävät kuitenkin siististi todellisen tarinan alustatyöntekijöistä, joilta liian usein riistetään oikeudenmukainen palkka, evätään sosiaalivakuutus ja evätään palkallinen loma ja kunnolliset työolot. Digitalisaatio kääntää maailmamme ylösalaisin ja muuttaa tapoja, joilla työskentelemme, tuotamme, kulutamme, rakastamme ja elämme, mutta meidän on varmistettava, että työntekijät eivät joudu maksumiehiksi. Siksi taistelemme sen puolesta, että alustatyöntekijöitä pidettäisiin työntekijöinä, joilla on kaikki sovellettavat oikeudet, elleivät alustayhtiöt pysty todistamaan, että kyseessä on aito itsenäinen ammatinharjoittaja. Tämän työsuhteen "kumottavissa olevan olettamuksen" avulla voimme varmistaa, että alustatyöntekijät saavat oikeudet, joihin heillä pitäisi olla oikeus, kuten vähimmäispalkat, sosiaalivakuutus, terveyden ja turvallisuuden suojelu, sairauslomat sekä oikeus järjestäytyä ja käydä työehtosopimusneuvotteluja.
Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari
S&D-ryhmä on aina pyrkinyt varmistamaan, että EU asettaa ihmiset etusijalle, ja me vaadimme, että sosiaaliset oikeudet on asetettava samalle etusijalle kuin taloudelliset ja ympäristötavoitteet. Kaksi vuotta Porton sosiaalihuippukokouksen jälkeen - jossa asetimme keskeiset sitoumukset ja tavoitteet - S&D-ryhmä palasi hiljattain Portugaliin vahvistaakseen entisestään taisteluamme kaikkien eurooppalaisten vauraan tulevaisuuden puolesta.
Göteborgissa vuonna 2017 poliittinen perheemme antoi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin. Neljä vuotta myöhemmin Porton sosiaalihuippukokouksessa hyväksyttiin toimintasuunnitelma, joka sisältää konkreettisia sitoumuksia ja tavoitteita. Toukokuussa 2021 keskityimme sosiaalisen pilarin vahvistamiseen sekä Covid-19-pandemian ja Ukrainan sodan sosiaalisten vaikutusten käsittelyyn.
Porton huippukokouksessa määriteltiin kolme keskeistä sosiaalista tavoitetta vuoteen 2030 mennessä: vähintään 78 prosentin työllisyysaste EU:ssa, vähintään 60 prosenttia aikuisista osallistuu vuosittain koulutukseen ja sosiaalisen syrjäytymisen tai köyhyyden uhan alla olevien ihmisten määrän vähentäminen vähintään 15 miljoonalla - mukaan lukien viisi miljoonaa lasta. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Vaadimme lisää tavoitteita, kuten laadukkaiden työpaikkojen luomista, vähintään 80 prosentin työehtosopimusneuvottelujen kattavuutta vuoteen 2030 mennessä, nollakuolemia työpaikoilla ja asunnottomuuden poistamista vuoteen 2030 mennessä.
Haluamme Euroopan, jossa kaikki työntekijät ansaitsevat kunnollista palkkaa, kaikilla perheillä on varaa asua ja yksikään lapsi ei kasva köyhyydessä. Euroopan tulevaisuus on sosiaalinen, muuten Eurooppaa ei enää ole sellaisena kuin me sen tunnemme ja haluamme. Tämän saavuttamiseksi meidän on tehostettava ponnisteluja lunastaaksemme lupauksemme taata kaikille eurooppalaisille ihmisarvoinen elämä ja ihmisarvoinen työ. Tästä sosiaalisessa pilarissa on kyse.
Kielletään palkattomat harjoittelupaikat
Covid-19-pandemian taloudelliset seuraukset luovat valtavia uusia esteitä nuorille, jotka yrittävät löytää laadukkaita työpaikkoja. Hyväksikäytön vaara on hyvin todellinen. On aika kutsua palkatonta harjoittelua sen oikealla nimellä: se on työvoiman hyväksikäyttöä ja nuorten oikeuksien loukkausta. Siksi kampanjoimme sen puolesta, että palkattomat harjoittelu- ja työharjoittelupaikat kielletään Euroopan työmarkkinoilla. Puolustamme miljoonien eurooppalaisten nuorten oikeutta oikeudenmukaiseen kohteluun työpaikoilla ja taloudellisten ja sosiaalisten olosuhteiden parantamiseen. Nuorten oikeudet kuuluvat Euroopan unionin asialistan kärkeen.
Nuorten oikeuksien puolustaminen
Vuoteen 2030 mennessä voimme vähentää nuorisotyöttömyyttä Euroopassa vähintään 50 prosenttia! Sosialistien ja demokraattien edellisen talouskriisin jälkeen ajama nuorisotakuu on auttanut yli 10 miljoonaa nuorta työllistymään. Olemme ylpeitä tästä menestystarinasta ja hyvästä välineestä, jota voimme mukauttaa uusiin haasteisiin. Nyt meidän on tehostettava toimintaamme - investoimalla laadukkaiden työpaikkojen luomiseen ja kieltämällä palkattomat harjoittelupaikat, joissa nuoria käytetään hyväksi ja loukataan heidän oikeuksiaan. On aika nostaa nuorten oikeudet EU:n asialistan kärkeen.
Nolla työperäistä kuolemantapausta
Vaikka asbesti on ollut kielletty Euroopan unionissa vuodesta 2005 lähtien ja jo sitä ennen monissa jäsenvaltioissa, monet aiemmin rakennetut rakennukset sisältävät edelleen asbestia, ja 80 prosenttia unionissa tunnustetuista työperäisistä syövistä liittyy tähän aineeseen.
Arvioiden mukaan 4,1-7,3 miljoonaa työntekijää altistuu asbestille. Näistä työntekijöistä 97 prosenttia työskentelee rakennusalalla, mukaan luettuina siihen liittyvät ammatit, kuten kattotyöntekijät, putkimiehet, kirvesmiehet ja lattianpäällystäjät, ja 2 prosenttia jätehuoltoalalla.
S&D-ryhmä on vakaasti sitä mieltä, että aikaa ei pitäisi hukata eikä ponnisteluja säästellä, jotta työntekijöiden altistumista tälle erittäin vaaralliselle aineelle - joka on tärkein työperäisten syöpien aiheuttaja Euroopassa - voitaisiin rajoittaa. On aika toteuttaa sitoumuksemme, jonka mukaan työperäisiä kuolemantapauksia ei saa esiintyä.
Euroopan komissio ehdotti syyskuussa 2022, että vuonna 2009 annettua direktiiviä, jonka tarkoituksena on suojella työntekijöitä asbestiin liittyviltä riskeiltä, tarkistetaan. Sen ehdotus ei vastannut odotuksiamme. Olemme vaatineet asbestilainsäädännön tiukkaa tarkistamista, jotta voidaan varmistaa asianmukainen suoja työperäisiä syöpiä vastaan. Tämä edellyttää paljon tiukempia altistumisrajoja, jotka on asetettu 1000 kuituun kuutiometrissä, kuten kehotimme parlamentin lokakuussa 2021 hyväksymässä päätöslauselmassa. Komission ehdottama - ja EU:n jäsenvaltioiden tähän mennessä hyväksymä - raja-arvo on kymmenen kertaa korkeampi, joten heidän tavoitteensa on kymmenen kertaa alhaisempi. Työskentelemme väsymättömästi saavuttaaksemme tavoitteemme, jonka mukaan työperäiset kuolemantapaukset Euroopassa ovat nolla.
Kohtuuhintaisia asuntoja kaikille eurooppalaisille
80 miljoonalta eurooppalaiselta puuttuu kohtuuhintainen asunto. Joka päivä kasvaa niiden ihmisten määrä, joilla on vaikeuksia maksaa vuokransa tai kotinsa lämmitykseen tarvittavat energialaskut. Asuntokriisi, joka on pahentunut pahasti Covid-19-kriisin aikana, vaikuttaa yhä useammin myös keskituloisiin ryhmiin. Asuminen on ihmisoikeus, ja kaikilla eurooppalaisilla on oltava mahdollisuus kunnolliseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.
Vallitseva asuntokriisi on myös markkinoiden epäonnistuminen. Asumisesta on tullut keinottelun kohde. Samaan aikaan Airbnb-ilmiö kiihdyttää vuokrahintojen ja gentrifikaation kierrettä tasolle, jolla paikalliset asukkaat eivät enää löydä asuntoja eikä heillä ole varaa niihin. Meidän on varmistettava, että on olemassa hyvin säännellyt markkinat, jotka pystyvät tarjoamaan kohtuuhintaisia asuntoja kaikille. Asuntokriisin ratkaisemisesta tulee yhteiskuntamme solidaarisuuden ja yhteenkuuluvuuden koetinkivi. Se, että ketään ei jätetä jälkeen, tarkoittaa ennen kaikkea katon saamista kaikkien pään päälle. Asuntokriisin ratkaisemiseksi vaadimme yhdennettyä EU:n strategiaa, jolla luodaan suotuisat puitteet kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille.
Ehdotamme useita edistyksellisiä toimintalinjoja, kuten vuokrien hintojen valvontatoimia, sosiaalimenojen jättämistä veropolitiikan ulkopuolelle, vieraanvaraisia palveluja koskevia sääntöjä "turismin" välttämiseksi, asumiskustannusten ylirasitusasteen tarkistamista, asumisen kestävyyskriteerien sisällyttämistä ja kiertotalouden tukemista. Julkinen asuntopolitiikka olisi jätettävä kilpailu- ja valtiontukisääntöjen ulkopuolelle. Vaadimme, että asumisen kohtuuhintaisuus on sisällytettävä EU-ohjausjaksoon ja että kansalliset kohtuuhintaista asumista koskevat suunnitelmat olisi sisällytettävä kansallisiin uudistusohjelmiin. Kaikki ansaitsevat kodin, jota kutsua kodiksi.
