Väestökato on merkittävä haaste koko EU:lle, mutta koheesiopolitiikka tarjoaa ratkaisun. Investoimalla esimerkiksi rakentamiseen, liikenteeseen, energiaan, digitaaliseen ja sosiaaliseen infrastruktuuriin pyritään parantamaan elämäämme.
Kotimaassani Romaniassa esimerkiksi Apusenin ja Banatin vuoristoalueet sekä Tonavan suistoalueet kamppailevat väestön huomattavan ikääntymisen ja huolestuttavan alhaisen hedelmällisyysluvun aiheuttaman kiireellisen haasteen kanssa.
Tämä ongelma ei kuitenkaan koske ainoastaan Romaniaa tai Itä-Eurooppaa, vaan se vaikuttaa koko EU:hun. Koheesiopolitiikan ja EU:n varojen avulla voimme kääntää tilanteen. Miten? Toteuttamalla strategioita, joilla tehdään elämästä houkuttelevampaa sekä kaupunki- että maaseutualueilla.
Meidän on parannettava elämänlaatua alueilla, jotka kärsivät väestökadosta, jotta nuoret voivat asettua aloilleen ja perustaa perheen ja jotta vanhemmat sukupolvet voivat jäädä tänne tarjoamalla heille sopivia palveluja.
Toinen tekijä on liikkuvuus ja liikkumisen vapaus. Liian monilla eurooppalaisilla ei ole varaa hyödyntää yhtä EU:n suurimmista vahvuuksista: mahdollisuutta matkustaa erityisesti EU:n sisällä. Toisilla taas ei ole varaa matkustaa kotoaan kaupunkiin, jossa työmarkkinat tarjoavat mahdollisuuksia, yhdestä yksinkertaisesta syystä - infrastruktuurin puutteesta. Näin ollen heidän on pakko lähteä kaupungeistaan ja kylistään, mikä edistää merkittävästi väestökatoa.
Kolmas tekijä pahentaa toista: maaseudun ja kaupunkialueiden väliset suuret erot. Nuorilla on usein vain vähän kannustimia työskennellä maatalousalalla. Erityisesti Itä-Euroopassa he lähtevät kylistä ja muuttavat suuriin kaupunkeihin etsiessään henkilökohtaista ja ammatillista tyydytystä.
Neljäs tekijä on väestön ikääntyminen, joka rasittaa sosiaaliturvajärjestelmiä erityisesti pienituloisten osalta, jotka maksavat vähemmän eläkemaksuja. Tämä voi johtaa ikääntyneiden köyhyyteen ja heidän syrjäytymiseensä yhteiskunnallisesta elämästä.
Elämänlaatu on paljon muutakin kuin riittävä palkka. EU:n koheesiopolitiikalla voidaan parantaa elämäämme monilla aloilla, kuten rakennus-, liikenne-, energia-, digitaalisessa ja sosiaalisessa infrastruktuurissa. Otetaan esimerkiksi päiväkodit. Niitä on riittävästi Itä-Euroopassa, myös kotimaassani Romaniassa. Riittävien lastenhoitopaikkojen löytäminen on kuitenkin edelleen suuri haaste erityisesti Länsi-Euroopan osissa asuville työssäkäyville naisille.
Digitaalitekniikka voi myös auttaa kuromaan umpeen kuilua kylän ja kaupungin välillä ja siten vähentää väestökatoa. Niin sanottu Smart Village -aloite voi auttaa laajakaistaisen internetinfrastruktuurin ja 5G-yhteyksien rakentamisessa. Covid-19-pandemia osoitti, kuinka monet nuoret ammattilaiset, eivät pelkästään IT-asiantuntijat, valitsivat asua maaseudulla, jossa he voivat hoitaa tehtävänsä verkossa. Viimeiset neljä vuotta ovat osoittaneet, kuinka monet haluavat elää mieluummin kaukana suurkaupungeista, kuten Bukarestista, Frankfurtista tai Barcelonasta, kunhan heillä on siihen digitaalinen infrastruktuuri.
Me sosialistit ja demokraatit uskomme, että paikallisviranomaiset ovat hyvin tietoisia paikallisyhteisöjen erityistarpeista. Siksi haluamme EU:n rakenne- ja investointirahastoihin lisää joustavuutta, jotta jäsenvaltiot, alueet ja paikallisviranomaiset voivat asettaa omat painopisteensä EU:n yhteisrahoitteisissa ohjelmissa.
Lisäksi EU:n eri rahoitusvälineiden koordinointia ja synergiaa olisi parannettava, jotta paikallis- ja alueyhteisöjen räätälöityihin tarpeisiin voitaisiin vastata parhaiten. Tämä ei koske ainoastaan EU:n rakenne- ja investointirahastoja, vaan myös Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa, Horisontti Eurooppa - EU:n keskeistä tutkimus- ja innovaatiorahoitusohjelmaa sekä elvytys- ja sopeutumisvälinettä - EU:n lippulaiva-aloitetta, jonka tarkoituksena on lieventää Covid-19-ohjelman taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia.
Lisäksi Verkkojen Eurooppa -väline, joka perustettiin vuonna 2014 infrastruktuuri-investointeja varten liikenne-, energia-, digitaali- ja televiestintähankkeisiin kaikkialla unionissa, tähtää EU:n jäsenvaltioiden välisten yhteyksien parantamiseen. Se toimii avustusten, rahoitustakuiden ja hankejoukkovelkakirjalainojen avulla.
Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä, on Euroopan alueellinen yhteistyö (Interreg) -ohjelma, jolla rahoitetaan rajatylittäviä valtioiden ja alueiden välisiä toimia, myös EU:n syrjäisimmillä alueilla.
Nämä eivät ole pelkkiä nimiä vaan mahdollisuuksia jäsenvaltioillemme ja niiden alueellisille yksiköille puuttua kielteiseen väestökehitykseen. Kun koordinoimme EU:n taloudellisten resurssien käyttöä ja yhdistämme ne älykkäisiin ideoihin, voimme vahvistaa, että Euroopan unioni on edelleen menestystarina, jolla on sosiaalinen sydän ja jonka perusarvoihin kuuluu solidaarisuus. Tätä varten meidän on kuitenkin varmistettava, että EU:n koheesiopolitiikka pysyy vuoden 2027 jälkeenkin taloudellisesti vahvana.
