Nykyinen eurooppalainen diplomatia-arkkitehtuurimme on luonteeltaan hybridi - mosaiikki, joka koostuu tilapäisistä henkilöstöluotoista, joihin lähinnä suurilla jäsenvaltioilla on varaa, ja komission virkamiehistä, jotka on koulutettu 27 eri ulkoisen toiminnan kulttuuriin. Jotta tämä diplomatia yhdistyisi ja saisi lisää itsenäisyyttä, sen on sopeuduttava nykyisiin geopoliittisiin haasteisiin. Yksi ensimmäinen askel tähän suuntaan voisi olla ehdotukseni Euroopan diplomaattiakatemian perustamisesta.
Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan (AFET) jäsenenä aloitin vuonna 2019 työni käsittelemällä EU:n ulkoisen toiminnan horisontaalisia näkökohtia. Joudumme hyvin usein kohtaamaan kansainvälisen kriisin toisensa jälkeen ilman, että saamme tilaisuuden pohtia EU:n ulkoisen toiminnan välineitä. Näiden välineiden pohtiminen johtaa meidät selkeään johtopäätökseen: tullaksemme globaaliksi toimijaksi meidän on tehtävä muutakin kuin vain pyrittävä siihen. Tähän asemaan pääsemisen välineitä, myös EU:n diplomatian välineitä, on hienosäädettävä.
Esimerkiksi tietyt maantieteelliset ennakkoluulot ovat ilmeisiä EU:n lähetystöissä - iberialaiset Amerikassa tai ranskalaiset Afrikassa - jotka eivät näytä heijastavan täysin eurooppalaista suunnitelmaa huolimatta siitä kokemuksesta, jota kansalliset diplomaatit voivat tuoda EU:n lähetystöihin näillä alueilla. EU:n diplomaattikoneisto, Euroopan ulkosuhdehallinto, on toiminut käytännössä yli kymmenen vuotta. On kuitenkin aika arvioida sitä uudelleen ja mukauttaa se muuttuvaan geopoliittiseen tilanteeseen sekä harkita uudelleen sen hybridikoostumusta ja siirtyä kohti hallituksista ja muista toimielimistä riippumatonta muotoa. Tavoitteena on eurooppalainen diplomatia, joka valitaan ja koulutetaan alusta alkaen sen sijaan, että turvauduttaisiin pitkäksi ajaksi "lainattuun" henkilöstöön. Vaikka jäsenvaltioiden diplomaattien työskentelystä EU:ssa on etunsa, siinä on myös haittapuolensa, kuten heidän väliaikainen luonteensa, kannustimien puute ja houkutus ylläpitää kansallisia agendoja.
Tässä kohtaa tuli esiin ehdotukseni pilottihankkeesta "Kohti Euroopan diplomaattiakatemian perustamista" huhtikuussa 2021. Sen tavoitteena oli, että Euroopan ulkosuhdehallinto tutkisi ja analysoisi mahdollisuuksia perustaa tällainen akatemia, jossa EU voisi tarjota pääkoulutuksen ja valintamenettelyn Euroopan ulkosuhdehallintoon ja EU:n lähetystöihin pääsyä varten.
Euroopan parlamentin monimutkaisessa kudelmassa ja huolellisella lainsäädännöllisellä manöövereillä ehdotukseni oli yksi niistä harvoista, jotka hyväksyttiin AFET-valiokunnassa. Tämä päätös ja sitä seurannut komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon erinomainen arviointi joidenkin muutosten jälkeen tasoittivat tietä sen täytäntöönpanolle. Viimeinen vaihe oli taistelu sen sisällyttämiseksi EU:n vuotuiseen talousarvioon parlamentin kannan kautta. Tällä tavoin osoitimme hankkeelle lähes miljoona euroa, muuten ei olisi voitu tehdä mitään.
Kun pohjatyö oli tehty, Euroopan ulkosuhdehallinto ei hukannut aikaa ja julkaisi kaksi julkista tarjouskilpailua: toteutettavuustutkimuksen ja pilottitestin. Euroopan julkishallinnon instituutti (EIPA) sai yhteistyössä EUI-STG:n ja CEPS:n kanssa toteutettavuustutkimusta koskevan tarjouskilpailun, kun taas arvostettu College of Europe otti vastuun pilottitestin toteuttamisesta.
Ohjelman edetessä Euroopan korkeakoulussa syyskuusta 2022 toukokuuhun 2023 kävi selväksi, että käynnissä oli mullistava matka. Yli 45 diplomaatiksi pyrkivää henkilöä, jotka olivat kotoisin erilaisista taustoista, kuten ehdokasmaista ja EU:n toimielimistä, saivat tiukan koulutuksen. Se ei kuitenkaan päättynyt tähän, sillä ehdotin saman prosessin jälkeen vuoden jatkoaikaa. Lisäksi on tekeillä toinen tutkimus, jossa käsitellään tulevan pysyvän akatemian "kohderyhmiä". Analyysissä keskitytään myös niihin, jotka eivät tällä hetkellä ole jäsenvaltioiden diplomaatteja mutta ovat kiinnostuneita EU:n diplomaatiksi ryhtymisestä.
Neuvosto keskustelee parhaillaan päätöksestä pysyvän diplomaattiakatemian perustamisesta. Tämä lupaava kehitys yhdessä äskettäin esittämäni ehdotuksen kanssa merkitsee merkittävää edistysaskelta seuraavan diplomaattisukupolven kasvattamisessa. Ehdotuksen tavoitteena on luoda pysyvä koulutus- ja oleskeluohjelma, joka on räätälöity erityisesti EU:n ehdokasvaltioiden nuorille diplomaateille. Aloitteella pyritään ratkaisemaan alkuvaiheessa ilmennyt keskeinen haaste - ehdokasvaltioiden diplomaattien kohtaamat logistiset esteet - ja edistämään laajempaa osallistumista ja yhteistyötä diplomaattiedustajiksi pyrkivien kesken kaikkialla Euroopassa.
Euroopan Diplomaattiakatemian muotoutuessa on kuitenkin otettava huomioon kaksi keskeistä näköpiirissä olevaa seikkaa. Ensinnäkin on tärkeää varmistaa, että kaikki EU:n diplomaatiksi pyrkivät eurooppalaiset pääsevät akatemiaan riippumatta heidän nykyisestä diplomaattisesta asemastaan tai asemastaan. Toiseksi Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) voi mahdollisesti rekrytoida suoraan akatemian alumneja.
Epäilemättä eri jäsenvaltiot suhtautuivat akatemiaan aluksi odottavasti ja katsoivat sitä mahdollisen kilpailun näkökulmasta. Suurilla jäsenvaltioilla on suuret diplomaattikunnat ja resurssit, kun taas pienemmät jäsenvaltiot näkivät hankkeessa keinon vastata paremmin diplomaattisiin haasteisiinsa. Hankkeen menestyksekäs toteuttaminen ja sen kiistaton tarpeellisuus on kuitenkin käynyt yhä selvemmäksi, minkä vuoksi se on vähitellen saanut laajan kannatuksen jäsenvaltioiden keskuudessa.
Tällaisen diplomaattisen elimen perustaminen on ratkaiseva askel kohti geopoliittista ja vaikutusvaltaista Eurooppaa, joka on avainasemassa, jos haluamme ylittää kansalliset rajoitukset ja toimia samalla tasolla kumppaniemme ja kilpailijoidemme kanssa. Ainoastaan siirtymällä kansallisesta esprits de corpsista kohti yhteistä diplomaattista kulttuuria - eurooppalaisesta näkökulmasta - voimme saavuttaa aidon EU-diplomatian, joka kattaa EU:n yhteiset arvot ja edut.
Nacho Amor Sánchez, AFET-valiokunnan jäsen ja S&D-koordinaattori ihmisoikeuksien alalla.
