EU:n vuoden 2025 talousarvio on 200 miljardia euroa, mikä on 6 prosenttia suurempi kuin tämän vuoden talousarvio, mikä tarkoittaa 10 miljardin euron lisäystä. Sillä vastataan eurooppalaisten tarpeisiin, mutta samalla pystytään maksamaan takaisin unionin pandemian jälkeinen talouden elpyminen leikkaamatta keskeisiä ohjelmia.
Jos asut jossain päin EU:ta, tämä artikkeli koskee sinua, sillä se koskee noin 200 miljardia euroa, jotka minulla oli etuoikeus neuvotella sinun, alueesi ja jäsenvaltiosi puolesta EU:n vuoden 2025 talousarvioon.
Se on ollut maraton, joka ulottuu tästä keväästä lähtien.
Se alkoi siitä, kun Euroopan komissio jätti pöydälle ehdotuksen vuotuiseksi talousarvioksi. Sen jälkeen sekä me Euroopan parlamentissa että jäsenvaltiot neuvostossa olemme laatineet kantojamme. Neuvosto on ehdottanut 1,5 miljardin euron nettoleikkausta maksusitoumuksiin, muun muassa Horisontti Eurooppa -ohjelmaan 400 miljoonaa euroa, Verkkojen Eurooppa -välineen digitaaliseen lohkoon 110 miljoonaa euroa, InvestEU-ohjelmaan 30,7 miljoonaa euroa, Erasmus-ohjelmaan 294,8 miljoonaa euroa ja Kansalaisten, tasa-arvon, oikeuksien ja arvojen ohjelmaan 33,7 miljoonaa euroa. Kaikki tämä huipentui muutama päivä sitten myöhään illalla (tai aikaisin aamulla, neuvottelut jatkuivat aamuneljään) pidettyyn sovittelukokoukseen, jossa johdin Euroopan parlamentin puolesta neuvotteluryhmää ja pääsimme sopimukseen jäsenvaltioiden kanssa EU:n neuvostossa. Saavutimme erittäin vaikeassa poliittisessa tilanteessa merkittävän menestyksen: EU:n vuoden 2025 talousarvio on 6 prosenttia suurempi kuin nykyinen vuotuinen talousarvio, mikä tarkoittaa 10 miljardin euron lisäystä. Säilytimme ohjelmamme ja varmistimme, että velan takaisinmaksu ei ole unionin ohjelmien kustannuksella. Poliittinen sopimus on nyt hyväksyttävä Strasbourgin täysistunnossa ensi viikolla.
Miksi EU:n vuotuisella talousarviolla on merkitystä?
Koska ilman varmaa rahoitusta jokaiselle EU:n politiikalle kaikki sitoumukset ovat tuomittuja jäämään pelkäksi toiveajatteluksi. Minä ja poliittinen ryhmäni - sosialistit ja demokraatit - olemme koko ajan ajatelleet EU:n vuoden 2025 talousarviota investointivälineenä. Ei vain toimenpiteisiin ja infrastruktuuriin, jotka edistävät talouttamme ja EU:n kilpailukykyä, teidän hyvinvointianne ja meidän kaikkien turvallisuutta, vaan myös Covid-19-pandemiasta toipumisen rahoittamiseen. Seuraavan sukupolven EU:n (Next Generation EU, NGEU) perustamisella EU osoitti, että vastaamme paremmin ja nopeammin haasteisiin, kun 27 jäsenvaltiota toimivat koordinoidusti yhdessä sen sijaan, että kansalliset hallitukset jäisivät yksin kriisin ratkaisemisessa.
Olen iloinen, että tekemämme poliittinen sopimus sisältää ratkaisun, jolla rahoitetaan takaisinmaksukustannukset leikkaamatta keskeisiä ohjelmia, kuten Erasmus+- tai tutkimus- ja kehitysohjelmia, toisin kuin jäsenvaltiot alun perin ajattelivat. Vaadimme yhdessä sosialistien ja demokraattien kanssa niin sanotun EURI-kaskadimekanismin käyttöä, joka otettiin käyttöön EU:n nykyisen monivuotisen talousarvion tarkistuksessa vuosiksi 2021-2027. Tämä "kaskadimekanismi" on suunniteltu hallitsemaan kansainvälisten markkinoiden kasvavia lainakustannuksia vaikuttamatta unionin aloitteisiin ja ohjelmiin, jotka ovat erittäin tärkeitä kansalaisillemme ja yrityksillemme, ja samalla säilyttämään EU:n talousarvion joustavuus ja reagointikyky.
200 miljardia euroa - onko tämä suuri summa?
Ihmisille, jotka eivät työskentele talousarviokysymysten parissa, tämä luku tuntuu todella kolossaaliselta. Meidän on kuitenkin asetettava asiat oikeisiin mittasuhteisiin, ja niin huomaamme, että paholainen piilee todellakin yksityiskohdissa. Keskimäärin parin viime vuoden talousarviot ovat vaihdelleet 160 ja 180 miljardin euron välillä. Tämä on verrattavissa Tanskan valtion talousarvioon, joka palvelee 5,6 miljoonaa ihmistä. EU:n kokonaisväestö on noin 450 miljoonaa ihmistä. Ensi vuonna 200 miljardilla eurolla rahoitettavien painopistealueiden määrä on myös vaikuttava: tutkimus ja innovointi, terveys, koulutus, nuoriso, maatalous, aluekehitys, puolustus ja turvallisuus, muuttoliikkeen hallinta ja turvapaikkatuki, tuki luonnonkatastrofeista kärsineille yhteisöille, Schengen-alueen laajentaminen koskemaan Romaniaa ja Bulgariaa ja naapurimaidemme auttaminen niiden matkalla EU:hun.
EU:n talousarviosta apua luonnonkatastrofien koettelemille alueille
Neuvottelujen loppuvaihe osui samaan aikaan Valencian katastrofaalisten tulvien kanssa, jotka osoittivat jälleen kerran ilmastonmuutoksen tuhoisan vaikutuksen ihmishenkiin. Valitettavasti tämä ei ole mikään uutinen. Näimme sen Romaniassa ja Keski-Euroopassa tulvien yhteydessä ja näemme sen Etelä-Euroopan maastopaloissa joka kesä. 3 miljardia euroa on käytettävissä luonnonkatastrofien koettelemien alueiden tukemiseen, ja jäsenvaltiot voivat käyttää enintään 10 prosenttia nykyisistä koheesiopolitiikan varoista tällaisten katastrofien ehkäisemiseen ja niistä toipumiseen.
Puhutaan numeroista....
Yleisesti ottaen Euroopan komission ehdotus oli hyvä lähtökohta. Tavoitteeni oli parantaa sitä ja mukauttaa se teidän tarpeisiinne. Näin ollen onnistuin lisäämään komission ehdotuksen (niin sanottu talousarvioesitys ja oikaisukirjelmä) päälle:
- 422 miljoonaa euroa lisää koulutukseen ja nuorisoon (Erasmus+) (yhteensä 4,3 miljardia euroa);
- 45 miljoonaa euroa lisää tutkimukseen, innovointiin ja terveyteen (Horisontti Eurooppa - Terveysalan klusteri, Euroopan innovaationeuvosto, Euroopan tutkimusneuvosto, Marie Sklodowska-Curie -toimet) (yhteensä 12,7 miljardia euroa Euroopan tutkimusneuvoston lisäksi);
- 30 miljoonaa euroa lisää maatalouteen ja erityisesti nuorten viljelijöiden tukemiseen (yhteensä 39,9 miljardia euroa Euroopan maatalouden tukirahastoon);
- 5 miljoonaa euroa lisää luontoon, biologiseen monimuotoisuuteen ja ilmastotoimiin (Life-ohjelma) (yhteensä 776 miljoonaa euroa);
- 10 miljoonaa euroa lisää EU:n ulkorajojen valvontaan, erityisesti Schengenin laajentumiseen Romanian ja Bulgarian kanssa (yhteensä 1,2 miljardia euroa) ja 2 miljoonaa euroa lisää turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaan (yhteensä 1,8 miljardia euroa);
- 6 miljoonaa euroa enemmän sotilaalliseen liikkuvuuteen (yhteensä 252 miljoonaa euroa);
- 50 miljoonaa euroa enemmän humanitaariseen apuun maailmanlaajuisten kriisien ja ilmastohätätilanteiden vuoksi (yhteensä 1,8 miljardia euroa).
Epävarmuuden lisääntyessä - ja sitä ruokkivan populismin aikana - eurooppalaiset tarvitsevat konkreettisia tuloksia säilyttääkseen luottamuksen siihen, että EU toimii heidän hyväkseen. Kaikki nämä pitkät neuvottelutunnit ovat olleet sen arvoisia, ja olen varma, että EU:n vuoden 2025 talousarviota koskeva sopimus saa lopullisen vihreän valon Euroopan parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa ensi viikolla.
Victor Negrescu on Euroopan parlamentin varapuhemies, sosialistien ja demokraattien ryhmän romanialainen jäsen ja Euroopan parlamentin johtava neuvottelija EU:n talousarviosta 2025.
